Big Agenda Coaching

Hiukan Coachingista

Vuonna 2007 julkaistussa Tiedon Kauppiaat –kirjassa (Pietiläinen-Lehtimäki-Keso- Hiukka) valaistaan mm. sitä, miten asiantuntijayrittäjä voi hyötyä ja vahvistua työssään coachingin avulla. Tietotyön tekijöille on tyypillistä, että erikoistuminen erakoittaa. Ja kun vain yksilösuorituksesta palkitaan, osaajien välinen kilpailu syvenee ja pitkällä aikavälillä tuottavuus laskee. Edelläkävijäorganisaatiot pyrkivät kestävään kasvuun eivätkä vain tyydy yksilöiden parhaaseen suoritukseen. Kestävä kasvun organisaatiot pyrkivät luomaan työyhteisöjä, joissa inhimilliset ("vajavaiset") ihmiset ovat liiketoiminnan keskiössä. Yksilösuoritusten sijaan näissä organisaatioissa strategia perustetaan yhdessätekemiselle. Tällöin päästään kehittämään tiimien eksponentiaalista luovuutta ja kasvumahdollisuutta. Coaching-palvelut ovat omiaan näissä organisaatioissa.

Tiimien kehittämisessä käytämme on Team Diagnostic™ menetelmää. Se on systeemiteoriaan perustuva tiimien henkisen tilan ja johtamisosaamisen mittari ja valmennusmenetelmä. Sen ovat luoneet yhteistoiminnallisen valmennuksen uranuurtajat Alexis Phillips and Phil Sandahl, Team Coaching Internationalista (TCI), www.TeamCoachingInternational.com . TCI on alan johtava systeemiajatteluun perustuva tiimivalmentajien koulutusorganisaatio. Kehittämistyössä on sovellettu tietoa tunneälystä, Appreciative Inquiry -lähestymistavasta ja johtamistutkimuksesta. Diagnostiikka perustuu Marita Fridjhonin and Faith Fullerin kehittämään organisaatio- ja suhdesysteemivalmennuksen periaatteisiin.

Yksilövalmennus:

Coaching prosessissa valtaistetaan valmennettava ottamaan vastuun itsestään, tunteistaan ja toimintatilastaan. Yksilövalmennus harjaannuttaa valmennettavaa tarkastelemaan työtään siten, että hän löytää entistä luovempia ratkaisumalleja ja voimavaroja. Valmennuksessa myös työntekijän (johtaja/asiantuntija/yrittäjä) vastuu omista suhtautumistavoista ja tekemisistä kasvaa, koska valmentaja edellyttää seurantaa. Yhteistoiminnalliseen valmennukseen (co-active coaching) kuuluu, että valmentaja

• Kuuntelee valmennettavaa (valmennettava puhuu enemmän, valmentaja ei opeta tai neuvo vaan kyselee).
• Käyttää intuitiivista tietoaan.
• Antaa ammattimaisen uteliaisuutensa ohjata prosessia.
• Soveltaa erilaisia menetelmiä, joilla valmennettava selkiyttää tilannettaan, tavoitteitaan, muuttaa suhtautumistaan ja kehittää uusia toimintapoja.
• Pitää huolta, etteivät hänen omat ennakkoluulonsa, pelkonsa ja tarpeensa estä häntä keskittymästä valmennettavaan.

Tiimivalmennus:

Yhteistoiminnallisen valmennuksen periaatteet soveltuvat myös tiimeihin. Sen lisäksi tiimivalmennuksessa tiimeihin suhtaudutaan kokonaisuutena, eikä yksittäisinä jäseninä. Valmentaja ei enää tapaa yksittäisiä jäseniä erikseen. Prosessissa pyritään irrottautumaan yksilöivästä yrittämisestä ja ajatuksesta, että yksittäisten jäsenten heikkoudet ovat vain heidän ongelmiaan tai vain yksittäisten jäsenten saavutuksia palkitaan.

Prosessin tarkoituksena on kasvattaa yhdessätekemistä ja yhteisvastuullisuutta. Tämän avulla on tarkoitus maksimoida tiimin "moniälyisyys". Tämä on arvokasta erityisesti tietotyössä, jossa jokaisen kokemukset, osaaminen ja luovuus ovat jatkuvia uudistumisen lähteitä yhä kovenevassa ja nopeutuvassa kilpailussa. Yhteistä sitouneisuutta vahvistetaan sillä, että marginaalisetkin mielipiteet ja näkemykset kuullaan.

Valmennusprosessiin liittyy myös uusien taitojen oppimista. Prosessissa ei tavoitella ristiriidatonta onnelaa vaan opetellaan avaimia inhimillisyyden käsittelemiseen. Opetellaan toimintatapoja ja taitoja, jotka mahdollistavat konfliktien ja moninaisuuden hyväksi käyttämisen. Olennaista on, että riittävän pitkäkestoisen valmennuksen avulla tiimin jäsenet tuntevat tulevansa kuulluuksi, nähdyksi ja arvostetuksi. Se että osataan käsitellä moniarvoisuutta ja moniäänisyyttä tiimissä ovat tuottavan yhdessätekemisen edellytys.

Team Diagnostic™ tiimin arviointimittari on kehitetty siten, että se ottaa huomioon yksilöiden näkemykset ja koostaa niistä yhteisen tiimiä kuvaavan tuloksen. Tavoitteena on, että tiimi ryhtyy itsensä kehittämiseen systeeminä, kun sen tila paljastetaan sille itselleen sellaisena kuin sen jäsenet ovat itse itsensä arvioineet.

Arviointi mittaa tiimin kokemusta sen 1) tuloksellisuudesta ja 2) kestävyydestä. Akseleitten ulottuvuudet koostuvat 14 faktorista, joita nimitetään tiimivahvuuksiksi. Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että tuottavuusvahvuudet kuvaavat tiimin kapasiteettia suorittaa sen tehtävä. Myönteisyys- tai kestävyysvahvuudet kuvailevat ihmisuhteita ja tehtävän suorittamisen prosessia. Myönteisyys-termi (positivity) ja sen käyttö tässä yhteydessä on lähtöisin tunneälyn (Emotional Intelligence) uranuurtaja Daniel Golemanin työstä.

Tiimin vahvuuksien ja heikkouksien profilointi auttaa luomaan strategioita kestävään tuottavuuteen. Mittarin tuloksena saadaan useita erilaisia graafisia esityksiä, jotka havainnollistavat 14 vahvuuden ilmentymistä tiimissä. Tällaisen profiilin avulla tiimi saa käsityksen siitä, miten vahvoilla tai heikoilla se on kunkin faktorin suhteen. Tästä tarjoutuu tiimille hyvä lähtökohta kehittämissuunnitelmille ja benchmarkkaukselle.

Tätä menetelmää sen eri muodoissa olen soveltanut mm. LifeWorks Consulting perustajien johtoryhmän kanssa, ja pohjoisamerikkalaisissa yrityksissä kuten Vulcan Inc, Symantec, Bank of America ja Kodak.

Tuloksia prosessista on mm. lisääntynyt ryhmän koheesio ja riskinottokyky, keskinäinen luottamus ja suora viestintä. Valmennusprosessin seurauksia ovat myös kasvanut ongelmanratkaisukyky ja uudet luovat ratkaisut. Johto on kehittänyt uusia strategioita ja henkilöstövaihdoksia on myös tapahtunut (irtisanomisia ja palkkaamisia). Kun tiimit ovat oivaltaneet ja sanoittaneet vahvuutensa ja haasteensa ja kehittäneet yhteistä kieltä puhua niistä, he ovat saaneet hyödyllisiä työvälineitä, jotka auttavat tehokkaampaan yhteistyöhön.